Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus tiivistää tämänhetkisen tieteellisen tiedon tasa- ja eri-ikäiskasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen ja niiden eroista. Katsauksessa havaittiin, että julkaisuja asiasta on paljon, mutta vertailun mahdollistava tutkimustieto on sekä maantieteellisesti että lajiryhmien tasolla keskittynyttä, erityisesti eri-ikäiskasvatuksen osalta.
Katsauksessa tutkittujen lajiryhmien osalta eri-ikäisrakenteinen metsänhoito on metsikkötasolla suotuisampi metsälajiston monimuotoisuudelle kuin tasaikäiskasvatus nuorissa ja varttuneissa metsissä. Yli 80-vuotiaat tasaikäisrakenteiset metsät eivät enää eronneet eri-ikäisrakenteisista metsälajien määrässä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että luonnontilaiset metsät ovat metsälajiston suhteen monimuotoisempia kuin vanhatkaan tasaikäisrakenteiset metsät.
Tulokset kertovat kokonaisvaikutuksesta eli eivät ole esimerkiksi kasvupaikkakohtaisia ja perustuvat tiettyihin lajiryhmiin. Lisätutkimusta eri-ikäiskasvatuksen monimuotoisuusvaikutuksista tarvittaisiin erityisesti linnuista, nisäkkäistä ja maaperäeliöistä, joita käsitteleviä tutkimuksia oli vain vähän. Tutkimusta tarvitaan lisää katsauksen koko maantieteelliseltä alueelta. Näin ollen tuloksia yleistettäessä on oltava varovainen.
Tiedotteeseen liittyvä julkaisu
Tiivistelmä
Taustaa: Metsätalous vaikuttaa voimakkaasti metsäelinympäristöön ja metsälajiston monimuotoisuuteen. Suojelualueet ja talousmetsien luonnonhoito ovat osa monimuotoisuuden ylläpitoa, mutta myös metsien käsittelytapa voi vaikuttaa monimuotoisuuteen. Eri-ikäiskasvatusta on sanottu monimuotoisuuden kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi kuin perinteistä tasaikäiskasvatusta. Näiden käsittelytapojen eduista ja haitoista keskustellaan laajalti, ja esimerkiksi monimuotoisuusvaikutukset ovat jääneet epäselviksi. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus pyrkii osaltaan tukemaan julkista keskustelua ja päätöksentekoa tiivistämällä tämänhetkisen tieteellisen tiedon eri metsänkäsittelytapojen metsikkötason monimuotoisuusvaikutuksista ja niiden eroista.
Menetelmät: Sekä vertaisarvioitua että ns. harmaata kirjallisuutta etsittiin niin akateemisista tietokannoista, organisaatioiden verkkosivuilta kuin internetin hakukoneista englanniksi, suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Artikkelit seulottiin kahdessa vaiheessa (otsikko/tiivistelmätaso ja kokotekstitaso) ennalta määriteltyjen kriteerien avulla, minkä jälkeen katsaukseen mukaan otetut artikkelit koottiin määrälliseen analyysiin (sisältäen meta-analyysin) ja narratiiviseen yhteenvetoon
Keskeiset tulokset: Metsikkötasolla tarkasteltuna eri-ikäisrakenteisissa metsissä on enemmän metsälajeja kuin nuorissa, tasaikäisrakenteisissa metsissä. Metsälajien määrä kuitenkin kasvaa tasaikäisrakenteisen metsän varttuessa, ja yli 80-vuotiaat tasaikäisrakenteiset metsät eivät enää eronneet eri-ikäisrakenteisista metsälajien määrässä. Eri-ikäisrakenteinen metsä ei eronnut luonnontilaisesta metsästä metsälajien määrän suhteen. Verrattaessa luonnontilaisia metsiä tasaikäisrakenteisiin metsiin havaittiin, että luonnontilaiset metsät ovat metsälajiston suhteen monimuotoisempia kuin vanhatkaan tasaikäisrakenteiset metsät.
Johtopäätökset: Tämän katsauksen perusteella eri-ikäisrakenteinen metsänhoito on metsikkötasolla suotuisampi metsälajiston monimuotoisuudelle kuin tasaikäiskasvatus noin 80 ikävuoteen asti tutkittujen lajiryhmien osalta. Siten myös varttuneilla tasaikäisillä talousmetsillä on merkitystä lajien suojelussa, mutta koko lajiston ylläpitämiseen Fennoskandiassa ja Euroopan puoleisella Venäjällä tarvitaan luonnontilaisia metsiä. Lisätutkimusta eri-ikäiskasvatuksen monimuotoisuusvaikutuksista tarvitaan koko tämän katsauksen kattamalta alueelta. Erityisesti lisää tutkimusta tarvittaisiin linnuista ja nisäkkäistä, joita käsitteleviä tutkimuksia oli vain vähän.
Lisätietoja
Sini Savilaakso
puh. +358 50 380 2145
[email protected]
Tutkimus on osa Näyttöön perustuva metsätalous -hanketta. Tutkimusaihe: Metsänkäsittelymallien vaikutus monimuotoisuuteen.
Hanketta on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.